Käytiin taas metsäilemässä, jälkeä ja esineitä Mustalahden maastoissa. Raikulle tehtiin jälki, jossa oli vähän vanhempi harha ja kuusi keppiä, kiemurteli sinne tänne. Jäljen vanhetessa taas ensin esineruutua. Ja sama kuvio kuin ennenkin: ensimmäinen esine takarajalta löytyi alta aikaksikön ja tuotiin reippaasti, toiselle sitten ei millään. Yksi esine oli kuitenkin aika edessä ja sinnikkään tahtojen taistelun jälkeen se löytyi ja tuotiinkin. AIhkin piti etsiä esine ihan takareunasta, pienestä kuopasta. Se teki ankarasti töitä, mutta ei edennyt tarpeeksi kauas ennen kuin menin suunnilleen ruudun puoliväliin lähettämään. Periksi se ei kuitenkaan antanut, toisin kuin tyttärenpoikansa.

Jälki oli vanhentunut parisen tuntia kun lähdettiin ajamaan. Nosto ihan ok, ja ajoi reippaasti, keppi toisensa jälkeen nousi. Pusikkoon viettävässä kohdassa jossa piti jatkaa rinten reunaa se lähti alaspäin, mutta jälleen etsi itse oikean jäljen, kovasti se tekin töitä. Viidennen kepin jälkeen sitten tuli tilanne, jossa jälki ja harhajälki kulkivatkin muutaman metrin päässä toisistaan rinnakkain. Raiku meni sekaisin ja niin menivät jäljen ja harhajäljen tekijätkin, eikä oikea jälki enää löytynyt - tai sitten löytyi mutta Raiku ohjattiin siltä pois, mene tiedä. Joka tapauksessa piti keskeyttää ja tehdä tien toiselle puolelle lyhyt suora korjausjälki, jonka Raiku ajoi melko tuoreeltaan. Motivaatio ei enää ollut kovin korkealla, mutta ajoi se sen. Jäljen päässä ollut keppi nousi mistä vihdoin iso loppupalkka.

Ennen jälkiä ja ruutuja kahviteltiin Mustalahden rannassa ja otettiin potretteja koirista:

AIhki

Raiku

Nukka eli Kukkipuun Goatnil