Jälleen jäljellä. Tällä kertaa männikköön, kaksi kulmaa ja pari loivaa nousua. Namit ja askeleet kuten ennen. Jäljellä kaksi namipurkkia ja Caesarhyytelöä siellä täällä. Jälki vanheni pari tuntia, jona aikana tuli vesisade, joka kyllä loppui ennen jäljen ajamista. Vein Raikun jäljelle eri suunnasta kuin olin itse menyt enkä sitten muistanut mistä jälki alkoi ja meni. Niinpä Raiku ohjautui jäljelle kohtisuorassa ja löysi sen ennen kuin itse oikein hahmotin sitä. Lähti varmoin ottein oikeaan suntaan. Se eteni jälleen rauhallisesti ja tarkasti jäljen päällä, ensimmäisen kulman otti tarkkaan, toisessa vähän pyöri. Jälki ylitti pienen polun ja siinäkin se vähän pyöriskeli - olisiko joku kulkenut vai mikä siinä sotki. Se kuitenkin löysi nopeasti taas jäljen ja seurasi sitä loivaa rinnettä ylös ja lopulta loppupalkalle Molemmat namipurkit se nosti. Suurin ongelma on jäljen lopetus: lopupalkankin jälkeen se yrittää etsiä jäljele jatkoa tai uusia jälkiä, vaikka palkka on selvästi erilainen kuin välipalkat. Se ei ryhdy leikkimään edes muulloin himoitsemallaan wubbakongilla vaan koko ajan alkaa haistella maata. Tämäkin jälki oli kuitenkin aika pitkä, mutta pitäisiköhän vielä pidentää.