Aihki ja Raiku ovat luonteiltaan aika erilaisia koiria. Yksi yhteinen toimintatapa niillä kuitenkin on: kun ihmiset tulevat kotiin ne kiiruhtavat ottamaan kengän suuhunsa ja lähtevät yläkertaan (meillä keittiö ja olohuone ovat yläkerrassa). Raiku on jalostanut tätä toimintaa niin, että se vie kengän yläkertaan, tulee kovaa vauhtia takaisin ja ottaa uuden kengän. Näin talvella se voi onnistua viemään kolme - neljä kenkää ennen kuin ihminen on saanut ulkovaatteet päältään. Onko se oppinut tämän matkimalla Aihkia en tiedä, mutta ei se kaikkia Aihkin tapoja toista, joten tämä sitten ainakin osui johonkin, mikä on Raikun mielestä kiinnostavaa. No, Aihki on sitten opetettu tuomaan kantamansa kenkä ihan sivulle istumaan ja saamaan siitä palkka. Raiku on tätä aina katsellut maaten matolla kenkänsä kanssa, mitä lie miettinyt. Yhtenä päivänä sitten pyysin Raikuakin tuomaan yhden kengistään. Se otti sen suuhunsa ja toi käteen. Kokeilin toista kenkää, sama juttu.

Yhtenä iltana Raiku ahersi jotain takapihalla. Menin katsomaan, mutta en pimeässä saanut selville, mikä sillä oli. Pyysin sitä tuomaan näytille ja se tuli ja suussaan hangesta löytämänsä pallo. Oikein tyrkytti sitä minulle. Otin pallon ja heitin sen, Raiku juoksi perään, otti pallon ja toi sen käteen Tämä toistui peräti neljä kertaa ennen kuin lopetin ja annoin namia.

Tänään lenkille lähtiessä Raiku varasti molemmat villasukat. Se hyppeli eteisessä ja heitteli niitä ympäriinsä. Pyysin sitä tuomaan, ja se toi yhden. Näytin toista ja pyysin tuomaan ja se toi. Olisi varmaan tuonut enemmänkin, mutta silloin Aihkikin innostui ja toi kengän. Alkoi mennä liian monimutkaiseksi, joten lopetettiin namittamiseen.

Varsinaiset harjoitukset sen sijaan eivät suju yhtä hyvin. Noutokapulan se ottaa suuhunsa edessä istuen, mutta alkaa kovin helposti temmeltää sen kanssa. Pientä edistystä tässä on tullut kun olen antanut muita esineitä kuin kapulaa, jolloin se istuu hetken rauhassa esine suussaan. Se ottaa myös metallikapulan tai muun metalliesineen suuhunsa yhtään epäröimättä. Vähän olen alkanut toivoskella, että noudon perusteiden opettaminen voisi olla kohtalaisen helppoa, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä Raiku siihen keksii, kekseliäs koiranpoika kun näyttää muutenkin olevan