Eilen taas hukkailtiin. Sää oli mukava ja uusien tulokkaitten harkat ehtivät jo valon ajalle. Raiku etsi ihan siinä hämärän ja pimeän rajamailla, etsintä tosin oli oikein hieno. Maalimies oli tien toisella puolella, sähkölinjan takana olevassa metsässä. Raiku oli toinen koira alueella etsimässä ja se lähti hirveän inoissaan metsään, risteili hangessa ja tuli aina ilmoittautumaan. Linjalle tultiin eri suunnasta kuin mistä maalimies oli mennyt. Raiku eteni maalimiehen suuntaan linjaa pitkin ja oli muutaman kymmenen metrin päässä minusta kun se otti ja spurttasi umpihankeen ja metsään. Se oli mennyt noin kymmenen metrin päästä maalimiehen ohi vähän matkaa, sitten kääntynyt ja tullut suoraan maalimiehelle. Se oli oikein tohkeissaan, koko takapää vispasi.

Aihki etsi rinteessä. En ihan tiennyt mihin maalimies oli mennyt ja Aihki oli alueen viimeinen etsijä. Se katosi saman tien kun päästin sen irti. Huusin pari kertaa takaisin, ihan vaan periaatteesta, ja juuri kun aioin taas kutsua sitä, alkoi löytöhaukku paukuttaa. Rämmittiin rinnettä ylös ja siellä se istui maalimiehen edessä ja haukkui. Aihki haukkuu vaikka maailman tappiin, niin usein ja kauan se vuosien mittaan on joutunut etsintäpartiota maalimiehellä odottelemaan.

Harkkojen jälkeen Aihki palkitsi itsensä halolla, kuten yleensä aina. Raiku hankki  loppupalkakseen ulkovessan herkkuja yhdessä Unan kanssa.