Tämä jälki tehtiin kuivaan mäntymetsään - kosteita ei mistään tällä hetkellä löydäkään. Jälki oli hevosenkengän muotoinen, lähti tieltä, kaarsi metsässä ja palasi tielle. Ihan lopussa oli kulma joka johti namipurkille. Rauhoitin Raikua lähdössä sivulle ja lyhyeen seuraamiseen. Se yritti rempoa jäljelle, mutta rauhoittui sitten. Jäljen se nosti hyvin parin metrin janalta ja lähti jäljestämään rauhallisesti ja keskittyneesti. Jäljelä oli siellä täällä lihahyytelöä ja nitä se söi. Kaarteeseen tultaessa se alkoi kiihdyttää, vähän oikaisi ja sitten lisäsi vauhtia niin, että jälki meni vähän epätarkaksi - välipalkkapurkkikin ohitettin sujuvasti. Pakoin se vähän pyöri mutta pysyi kuitenkin jäljellä. Lopun kulman se jäljesti, mutta ei sitten uskonut että jälki kääntyy vaan palasi menemään suoraan, sitten vasta seurasi uudestaan kulman jälkestä jälkeä. Palkkapurkille taas kuitenkin saavuttiin.

Jäljen jälkeen otin muutaman kerran kepin ja pudottelin sitä taakseni ja vein Raikun  tulosuuntaan ja pyysin etsimään esineen. Joka keralla se nosti kepin ja toi sen. Täytyy varmaan näitä erillisiä keppiharjoituksia vähän lisätä.

Raikun jälkeen Aihki lähetettiin metsään käskyllä "etsi esine" ja sieltä se nuuhki sammaleen alta Raikun välipalkkapurkin ja söi makkarat hyvällä ruokahalulla.

Kotitokossa on edistytty niin, että pääsen jo Raiku sivulle seisomaan kun se on maassa j ase nousee vasta käskystä. Se myös pysyy paikallan seisomassa likkumatta kohtalaisen pitkään. Muu tokoilu onkin sitten vähän jäänyt.