Tänään jäätiin Lauran, Taimin ja Arvin kanssa jäljelle. Satoi kun menimme Selkien maastoon, joten jäljet tehtiin sateen aikaan. Raikun jäljen teki Laura, joten ohjaajalla ei ollut sen kulusta aavistustakaan. Ohjeena oli nameja sinne tänne, yksi kulma ja puupalikka jonnekin jäljen loppupuolelle.

Jälkien vanhetessa käytiin tekemässä esineruutu. Ruutu oli kapea mutta syvä ja takaosassa sen poikki meni kapea metsäautotie. Raikulle vietiin yksi Lauran esine ruudun takalaitaan tien taakse. Raiku lähti etenemään jäljestäen vasenta laitaa tielle asti, sitten sille tuli uskon puute ja se kääntyi takaisin. Kutsuin sen luokse ja lähetin uudestaan. Nyt se lähti kulkemaan keskellä ruutua ja ylitti tien ilman vaikeuksia ja sieltä se esine löytyi, se teki oikein saalisloikan Lauran hanskalle. Hetken aikaa sitä piti innostaa tuomaan, se seisoi esine suussa ja mietti kumpi olisi mukavampaa, lähteä sen kanssa juoksentelemaan vai tuoda. Onneksi teki oikean valinnan ja toi esineen reippaasti, tosin pudotti noin metrin päähän, mutta ei se mitään. Se oli kuitenin todella taitava suoritus ja vähän vielä hanskaa reviteltiinkin :)

AIhki kävi myös ruudussa. Olin varma, että se ei ylttäisi tiétä joten esine oli tien lähemällä reunalla. Vääräsä olin, se meni aivan tareunalle, haistoi että siellä oli ollut esineitä (myös Taimin esine) ja kun ei muuta esinettä sitten löytänyt, nappasi puun oksalta takarajan merkin ja toi sen. Luova ratkaisu :) Varsinainen esine sitten ei tahtonut löytyäkään.

Esinerudun jälkeen mentiin ajamaan Raikun jälki. Ohjaaja yritti alkuun merkkejä katsastamalla ohjailla Raikua, mutta jälki kaarteli siten, että lopulta ohjaaja uskoi Lauran vinkkiä ja lakkasi katselemasta merkkejä ja alkoi katsella koiraa, joka jäljesti rauhallisesti ja keskittyneesti nenä maassa nameja syöden. Jälki kulki rinteessä ja monta kertaa Raiku käväisi hiukan sivussa tarkistamassa levinnyttä hajua mutta palasi aina pian jäljelle. Yksi merkki oli aika alhaaalla puun oksassa, se nkohdalla se nosti pänsä, nuhkaisi ja kääntyi pyytämään esineen ilmaisusta palkkaa! Palkattiin ja jatkettiin, ja kapulan kohdalla se myös käntyi pyytämään ilmaisupalkkaa. Hyvä! Vaikka jälki oli aka pitkä, toisen tekemä ja rinnemastossa, Raiku ajoi sen keskityneesti ja varsin tarkasti loppuun asti. Taitava koira se on. Ohjaajalle oli tärkeä huomio, että on turha yrittää itse hallita jälkeä, kyllä se jäljestys on koiran homma :)

AIhki sai taas rallatella namipurkin Raikun jäljeltä, ja kunnon pelastusetsintäkoirana se ilmaisee löytönsä haukkumalla.

Oli tosi mukavat ja opettavaiset treenit.