Kun Raiku oli noin puolivuotias, ostin naksuttimen. Muutama päivä naksuteltiin naminsyöntiä, mutta sitten naksutin jäi matalalle pöydälle. Raiku oli niin ihastunut naksuttimeen, että ilmeisesti namia odotellessaan pisteli sen muovisilpuksi. Siihen jäi naksuttelu. Ajattelin, että naksun tuhoutuminen oli merkki siitä, että tämä ei ollut minua varten, kun muutenkin naksukouluttaminen vaikuttaa niin professionaalilta ja sellaisia me ei olla.

Viime viikolla kuitenkin koirakaupassa sattui erityisen hieno jojonarulla varustettu naksutin silmään ja kassan kautta matkaan. Kotona on taas tehty vähän naminsyöntiä naksutellen. Tänään otin naksun aamulla matkaan ja tehtiin pienet treenit.

Aihki on selvästi elämänsä aikana oppinut oppimaan, eli yhdistämään halutun toiminnan suorittamiseen (minkä tahansa) palkan odotuksen. Naksu toimi sillä heti, se mielsi sen heti merkiksi siitä, että palkkapäivä lähestyy. Otettiin seuraamista ja naksauttelin oikeasta paikasta, nopeista käännöksistä ja hyvästä kontaktista ja kas, seuraamisen väljyys väheni ja käännökset tulivat terävämmiksi. Se selvästi skarppasi aina naksun kuullessaan ja epäsäännöllisin välein naksua seurasi nami. Liikkeestä maahanmenossa sen hermo sitten petti: kun naksautin nopeasta maahanmenosta se nousi yhtä nopeasti ja tuli perään hakemaan palkkaansa. Uusinta meni kuitenkin ihan ok. Naksu siis näytti toimivan, mutta ehkä tämä kuitenkin oli vain uutuudenviehätystä? 

Raiku ei ole yhtä harjaantunut oppimistilanteisiin kuin Aihki, joten sille naksu ei selvästikään ollut yhtä suuri juttu. Naksuttelin pitkään perusasennoista, askelsiirtymistä ja sivulta maahanmenosta. Sitten otettiin pieni seuraaminen ja naksuttelin kontaktista ja käännöksistä antaen namin suunnilleen joka toinen kerta. Sitten otettiin lyhyt seuraaminen ilman namia kädessä pelkällä naksulla ja se toimi! Raikun kontakti pysyi ja käännökset olivat nopeita, jäävien liikkeitten seuraamiset (lyhyet) alkoivat näyttää seuraamisilta ja jäävät liikkeet onnistuivat ilman käsi- tai namiapuja. Väleissä kuitenkin leikittiin pallon kanssa, sitä se selvästi odottaa.

Katsotaan nyt kuinka kauan naksu pysyy tallessa ja ehjänä ja osuu käteenkin - ja kuinka paljon sitten onnistun opettamaan ihan vääriä asioita jos naksuttamaan rupean ...