Tänään taas mentiin keilahallin taakse tokoilemaan. Aloitettiin paikallamakuulla Raikun kanssa. Seisoin parin metrin päässä kaksi minuuttia palkaten kolme kertaa. Pysyi maassa kun tulin sivulle - sitä on keittiössä harjoiteltu. Sitten Raiku meni hetkeksi autoon. Seuraavaksi otettiin merkkiharjoitus: kolme merkkiä, joitten taakse vietiin namit ja Raiku lähetettiin matkaan. Se kiersi merkit vastakkaisessa järjestyksessä, mutta muuten aika hyvin. Toinen harjoitus, jossa se odotti kun vein namit meni vielä paremmin, juoksi reippaasti merkit. Mutta sitten: ei tullut viimeiseltä merkiltä vaan kaappasi sen suuhunsa ja lähti karkuun. Vaikkei saisi, alkoi sututtaa. Jätetiin se kentäle jamentiin autojen taakse piiloon. Se tuli varovasti ja empien ja pakeni kun yritin namilla houkutella. Saatiin se sitten kiinni, mutta se oli alkanut epäillä, että minulla on jotain pahaa mielessä eikä enää tehnyt mitään, joka likkeestä yritti karkuun. Ei leikkinyt pallollakaan. Tehtiin kuitenkin ihan lyhyt seuraaminen joka onnistui ja Raiku autoon. Aihki teki vuorollaan saman merkkiharjoituksen oikein hienosti kahteen kertaan. Seuramista, maahanmenoa ja seisomista pallopalkalla. Hypystä ei meinannut tulla mitään pallohaukun takia, mutta jotenkin sekin sitten meni.
Lopuksi Una tarvitsi erityishäiriöpaikallamakuuta, joten otettiin Raiku autosta. Ajattelin kuljetella sitä ympäriinsä ja antaa vaan haistella, mutta nyt se ei sitten käynytkään. Raiku alkoikin tyrkyttää kontaktia, joten sitten seurattiin, leikittiin pallolla ja sen sellaista Hyppykin onnistui. Sitten se onnistui kaappaamaan Unan solmunarun ja lähtemään karkuun. Hetken se seisoi narun kanssa kauempana, otin Aihkin ja aloin heitellä palloa. Sitten menin Raikun luo kehuen sitä ja kun olin parin metrin päässä se otti narun ja toi sen revittäväksi. Ota hänestä sitten selvää. Se saa joskus tällaisia herkkiskohtauksia, joskus taas ei välitä mistään. Mukavaa kuitenkin oli, että treeni sentään päättyi kontaktiin ja repimisleikkiin.