Iltalenkillä tallasin jäljen kanavalle hirviampumaradan ja harjun väliseen metsäkaistaleeseen. Jälki oli enimmäkseen suora, pari kulmaa, kuusi keppiä, yksi esine ja loppupalkka. Pituutta oli koko ampumaradan matka eli ehkä noin 800 metriä. Maasto oli kuivaa sekametsää. Nameja jäljelle en laittanut, ne kun syövät kepinilmaisumotivaatiota. Jälki vanheni noin kolme varttia, jona aikana käytiin lenkillä kanavan rannassa. Siellä oli näin kaunista

Jäljen nostaminen oli taas Raikulle vähän haasteellista, se pyöri ja pyöri, tarkisti takajälkeä kunnes sai oikeasta suunnasta kiinni. Tähän täytynee kiinnittää huomiota, viime kesänä jäljennostossa ei olut mitään ongelmia. Itse jäljen se ajoi tasaisen rauhallista tahtia, vain pari kertaa piti vähän hillitä. Kaikki kepit ja esine nousivat hyvin ja palkaksi sai taskusta verilettuja ja lihapullia, näyttivät maistuvan. Yhdessä kohdassa oli kaksi kulmaa ihan peräkkäin, siinä se jälkimmäisessä vähän aikaa pyöri mutta nosti jäljen uudestaan pian. Emäntä otti niin coolisti että keräsi jopa keppien merkit matkaansa ja muisti laittaa maahan myös Aihkin etsintäpurkin. Raikun jälkeen Aihki lähtikin häntä vispaten tekemään omaa "jäljestystään", kulki Raikun jälkeä sellaisella vähän suurpiirteisemmällä kaarella, mutta erehtymättä löysi omalle koiranmakkaralla täytetylle purkilleen ja ilmaisi sen haukkumalla.

Lopuksi vielä lenkkeiltiin vähän lisää ja taisi siinä yksi jänisparkakin vähän kyytiä saada.