Tänään mentiin tas agilittunille. Kaksi rataa ja itsenäisesti a:ta, puomia ja keppejä. Ensimmäisellä radalla oli tehtävänä yksi valssi ja persjättö. Alkuun rata ei oikein tahtonut millään lähteä, Raiku tuli aina toisen hypyn ohi. Ohjaaja kielsi antamasta namia jätettäessä ja sehän toimi heti. Kun oli päästy alkuun, päästiin peräti loppuun asti yhtä soittoa. Radassa oli ensimmäistä kertaa pituus ja sen jälkeen persjättö, ei tehnyt vaikeaa Raikulle ja emäntäkin selvisi suunnilleen kunnialla. Toisen radan alussa oli suora, kaksi hyppyä ja putkella kääntö. Lähdössä Raiku taas hetsattiin, ohjaaja piti kiinni ja yllytin sitä tulemaan. Alku olikin suorastaan räjähtävä, putken jälkeen ensin hypyn ohi. Ohjaaja käski ottaa pannasta ja "heittää" yli, mutta Raiku tajusi aikeen, meni itse uudestaan putkeen ja sitten teki hypyt ihan oikein. Tosin emäntäkin taas uskoi ohjaajaa ja muisti katsoa koiraa. Toisen putken jälkeen koira piti viedä hypylle takaa, tehdä pakkovalssi jolla vaihdettiin suunta viimeiselle hypylle. Ja ihme ja kumma, koko loppurata meni kerralla oikein, Raikulla ihan kohtalainen vauhtikin. Olipas kivaa.

Tämä oli kurssin viimeinen tunti, mutta mutta. Niinhän siinä kävi, että ilmoittauduttiin jatkamaan seuraavalle kurssille, joka alkaa heti ensi viikolla. Joten kattellaan.

Ennen agilitytuntia koirat kävivät kanavassa uimassa. AIhki on uinut jo aiemminkin tänä keväänä, mutta Raiku oli unohtanut miten uimaan lähdetään. Piti riisua kengät ja sukat ja astua aika jäiseen veteen. Heitin kepin valmistautuen nykäisemään Raikua pannasta, mutta se lähtikin ihan itse. Pari kertaa vielä heiteltin keppiä että jäisi mieleen. Nyt sitten Aihki on turkiltaan harmaa, täynnä irtoavaa pohjavillaa.