Tänään tokoalkeissa oli kertausta eli vähän kaikenlaista. Aloitettiin luoksepäästävyydellä, joka suoritettiin kuin tokokokeessa. Raiku istui molemmilla tarkastuskerroilla nätisti sivulla, ei yhtään noussut ja antoi tarkastajan nostaa ylähuultaan. Sitten oli kontaktiharjoituksia ja katsomalla pyytäminen tuli nopeasti ja katsekontaktia pystyi jo pidentämäänkin. Luoksetuloa harjoiteltiin kokeenomaisesti. Ensimmäisellä kerralla Raiku yritti lähteä heti kun käännyin (ohjaaja piti kiinni estääkseen väärät suoritukset). Sain ohjeeksi kääntyä korostetun hitaasti ja sehän toimi: Raiku istui rauhallisesti kutsuun saakka ja tuli sitten laukkaamalla eteen. Hyppyharjoitukset jatkuivat. Vietiin nami hypyn taakse ja käskin Raikun sivulle. Sillä ol ikova kiire namille, mutta malttoi istua. Sitten käsky ja kas, hyppäsi kuin vanha tekijä! Ei yhtään kiertoyritystä tälä kertaa. Kahdella seuraavalla kerralla se vielä palkattiin esteen takana seisomisesta, siinäkään ei ollut mitään ongelmaa. Loppuaikana oli siksakluoksetuloa ja muuta sellaista. Raiku kävi välillävähän ylikierroksilla, mutta kertaakaan siltä ei tokokoulussa on into ja keskittyminen loppunut kesken.

Iltalenkin alussa Raiku näki kaamean valkoisen muovikassin liikehtivän oudon uhkaavasti metsikössä. Se haukkui sitä, mutta koska sen luokse rämpiminen tuntui liian uuvuttavalta kutsuin se vaan pois. Kun lenkin lopussa tultiin samaan paikkaan se otti sihdin metsikköön, näki hiljalleen tuulessa heiluvan muovikassin ja lähti loikkimaan hankeen, haki kassin ja tarkasti sen. Sitten jätti siihen, ei ollut mitään kiinnostavaa. Se on aiemminkin lähtenyt itsekseen katsomaan asioita, joita se on ensin mörköillyt. Ei mikään turha tyyppi