Aihki on jo vuosia ehdottanut jonkin tekemistä kun tullaan aamulenkillä pienelle jalkapallokentälle. Nyt Raikukin on oppinut. Tänä aamuna se ryntäsi luokse ja alkoi villin tanssin kun tulin koirien perässä kentän laitaan. Tässä paikassa nameja ja palloja, sen koko olemus kertoi. Sadetakissa ja kumisaappaissa, tasaisessa tihkussa ei kuitenkaan tokoinnostusta kovin heivillä saa ekä ollut palloa eikä koulutusnamejakaan mukana. Päätin heittää pari kertaa keppiä kummallekin. Ensin Aihkille: se juoksi kovaa, otti kepin ja meni toiseen laitaan silppuamaan sitä. SItten Raikulle (joka ei mene lähellekään AIhkin keppejä, hyvin on läksynsä oppinut). Raiku lähti kovaa kepin perään ja sitten keppi suussa kiertämääm kenttää, kunnes vaihtoi suuntaa ja lähti tulemaan täysillä kothti. Tunki keppiä käteen ja alettiin vetää. Se taisteli taas tosissaan, välillä annoin voittaa jase toi kepin heti uudestaan, välillä käskin irti ja heitin, toi takaisin kovaa laukkaa. Se oli aivan innoissaan, viitisen minuuttia leikittiin ja sitten päätin lopettaa - sadetakin hiha oli revennyt ja työhousut kurasa. Tälävälin Aihki oli saanut keppinsä niin silpuksi että siinäkään ei ollut heittelemistä joten lähdettiin jatkamaan matkaa. Raikun leikki-innostus sis jatkuu ainakin juuri tällä kentällä.

Illalla etsiskeltin pilkkopimeässä ja tihkusateessa. Raikun maalimies oli puron varressa ja lähdettiin tieltä. Raiku etsii tyhjästä maastosta jälkiä, mutta maalimiehen se paikallisti ilmahajulla ja haukkui taas reippaasti. Aihkin maalimies teljettiin kodan vieressä olevaan puuvajaan ja kierrettiin sitten puron takaa etsimään. Alueella oli ollut pari etsintää ja Aihki juoksentelipitkin poikin. Kuljin kohti kotaa ja yhtäkkiä Aihki seisoo kodan ovea vasten ja haukkuu - siellä oli ihmisiä. Päästin sen sisään j ase palkattiin. SItten jatkettiin etsintää ja kohta Aihki oli puuvajalla, kiersi sen pari kertaa ja asettui haukkumaan oven taakse. Sen pituinen se etsintä.