Tänään tein Raikulle pitkästä aikaa jäljen. Se kulki ensin aika pitkään suoraan, sitten kulma, jälleen suoraan ja kaarros. Jäljellä oli kaksi purkkia janameja siellä täällä. Jälki vanheni pari tuntia - Raiku juoksenteli kovasti ja ihan lopuksi vielä kävivät koko jengillä (AIhki ja Una) aika pitkällä retkellä, vain haukku kuului jostain.

Jäljen Raiku nosti hyvin vaika ohjaaja yrttikin estelä "muistaen" sen menevän toiseen suuntaan. Kulmat se teki pyöreästi ja toinen namipurki jäi jäljelle, kun itsekin unohdin sen olemassaolon enkä oikein keskittynyt lukeman koiraa. Toisen se kuitenkin ilmaisi pysähtmällä ja vispaamalla häntää. Yhden kerran oli lähteä harhaan, mikä lie ollut. Kakein keskittyneintä jäljestys ei ollut, mutta ihan kelvollisesti se kuitenkin suoriutui. Sitten Aihki pääsi jäljelle etsimään unohtunutta namipurkkia ja sieltä sammaleen alta se sen kaivoi. Jäljestikin aika pitkän matkan hyvin keskittyneesti, mitä se yleensä ei tee.