Tänään käytiin tekemässä jälkeä pellolla. Pelto oli vielä viimevuotisen kuivan ruohon peitossa ja tuuli pyöri milloin mistäkin. Raikun jälki kulki peltoaukean poikki leveän ojan reunaan. Jäljellä oli pari esinettä ja nameja siellä täällä. Pituutta sillä oli lähemmä sata metriä. Jälki vanheni noin tunnin. Alkuun Raiku ei meinannut etsiä jälkeä vaan rupesi turhautuneena haukkumaan. Sitten se kuitenkin tokeni ja alkoi nuhkia ja löysi jäljen, kadotti sen melkein heti mutta löysi uudestaan. Ensimmäinen esine oli aika alussa ja sen se merkkasi ja jatkoi selvästi varmemmin, söi namuja sieltä täältä ja ylitti jälkeä haistellen myyrien asutuskeskuksenkin. Ojan reunassa jälki teki käännöksen ja siinä Raiku lähti väärään suuntan, muta löysi jäljen uudestaan ja jäljesti tosi tarkkaan loppuosan palkkapurkille.

Ennen jälkeä otettiin esineruutu. Raiku lähti todela hyvin etenemään ja löysi ensimmäisen esineen, otti suhunsa ja toi. Toinen esine nousi yhtä hyvin, samoin kolmas, mutta se olikin aivan ihana vaaleanpunainen, karvainen aamutossu, jonka Raiku olisi mieluiten pitänyt itsellään mutta toi pienen houkuttelun jälkeen. Sitten se etsi vielä yhden ja sai loppupalkasi rätillä taistelua. Se oli perjantain esineruudusta heti älynnyt mistä on kyse

Myös Aihki teki esineruudun, eteni noin puoliväliin ja toi kolme esinettä hyvin tyytyväisen ja tärkeän näköisenä. Se pysy todella hyvin rudun sisällä, kääntyy takaisin heti reunalle tullessaan. Lopuksi Aihki teki pienen etsinnän, toinenmaalimies ladssa ja toinen metsän reunassa. Ei lähtenyt muihin puuhiin.