Sunnuntain kunniaksi käytiin tokoilemassa vesisateessa parkkipaikalla, jossa lumimössö meinasi jättää auton jumiin mennessä ja palatessa.  Tokoilua lumen alkava sulaminen ei onneksi haitannut. Raiku aloitti ja sen kansa puuhattiin vähän sitä sun tätä, tavoitteena innokkuus, Alkuun tehtiin askelsiirtymiä välillä palloa välillä namia käyttäen. Molemmissa tapahtuu hitaasti vähän edistystä. Tehtiin hyppy ihan ok, sivullekin alkaa jo päästä. Pari luoksetuloa, ensimmäisellä sekunnin varasti. Vauhti on hyvä, loppuasento edelleen vähän hakusessa. Liikkeestä maahanmeno sillä on ihan loistava, kun van säilyisi semmoisena. Liikkeestä seisomisessa ei tarvinnut enää käsiapua, sivulle siirtyminen ei ihan täydellisesti vielä onnistu, mutta vähitellen. Yksi hyvä ruutu. Sitten pari noutoa, heitto hetsaamalla ja tuonti vaihtaen vauhdissa upouuden narupallon repimiseen (tosin Raikulle taitaa olla ihan sama, uusi tai vanha pallo, rätti tai mikä tahansa, kunhan revitään). Molemmat onnistuivat niin kuin piti, vauhti oli tosi hyvä, eikä sillä ollut aikomustakaan lähteä rälläämään, ei edes penkkaan! Ihan kuin sen päässä olisi alkanut itää ajatus, että emännän kanssa tekeminen on kivempaa kuin yksin tavaroiden kanssa juoksentelu. Ei kuitenkaan otettu kuin kaksi noutoa, kaksi näyttää olevan maksimimäärä toistoja, sen jälkeen se sanoo evvk. Kunhan lumet sulaa voidaan tehdä näitä kaksia toistoja vähän useamminkin. Paikallaolo tehtiin niin, että Nukka teki lähistöllä seuraamisia ja temppuja, kulkivatpa kerran meidän välistäkin. Raiku seuraili tarkkana, mutta oli ihan rauhallisesti maassa. Mukavinta oli, että mitä kauemmin tehtiin, sitä innokkaammin se tarjosi perusasentoa ja odotti uusia tehtäviä.

Myös Aihki tokoili tällä kertaa ihan hyvin. Koko aikana oli  vain vähän haukkua ja ihan vähän piipitystä. Alkuun seuraaminen ei kyllä meinannut lähteä, nokka veti maita kohti, mutta sitten se skarppasi. Noudossa vain lähtöhaukku, muuten oli ihan hyvä. Hyppy tällä kertaa erinomainen, kun ei ollut ylikierroksilla. Palkkasin sitä vain nameilla liikkeitten välissä, enkä edes vihjannut palloon. Luoksetulon pysäytys hyvä, sen jälkeen luoksetulo läpijuoksuna pallon heittoon. Kaukokäskyissä alkuun ennakoi (oli saanut pallon juuri edellä luoksetulossa), mutta sitten teki nopeat ja hyvät siirrot. Pitkästä aikaa se sai tehdä avoimen paikallaolonkin, pysyi kolme minuuttia vaikka Nukka aika lopussa lähtikin hiipimään kohti piiloa.

Jos joka kerta harkoissa kaikki menisi näin hyvin, tokoilu olisi pelkästään hauskaa.