Tänään mentiin treenaamaan tottelevaisuutta porokoiraseurassa Varkauteen. Raiku kävi kentällä kolme kertaa. Ekalla kerralla keskityttiin siihen seuramisen ongelmaan, että se kääntää päänsä heti seuraamiskäskyn saatuaan - ja että se seuratessaan seuraa kättä. Tehtiin harjoitusta, jossa namikäsi laskettiin sivulle ja kun koira lopetti namin hamuamisen ja katsoi, palkattiin. Sitten siitä askel seuraamista. Tosi nopeasti Raiku tajusi jutun juonen ja liikkeelelähdösssäkin kontakti pysyi - tätä täytyy jatkaa ja muistaa palkata lelulla myös ihan perusasennosta. Hyviä neuvoja. Kun tätä oli hinkutetu jonkin aikaa tehtiin vähän rentoutavampaa harkkaa, hyppy, hyppynouto ja A-estenouto, jotka Raiku tekikin tosi riemukkaasti. Välillä leikittin ja inokkaasti se leikki ja meni tarjoamaan leikkiä vieraittenkin kanssa. Kentällä myös ammutiin kuusimillisellä, ei Raiku laukauksin reagoinut. Toisella rundilla oli paikallamakuuta. Raiku oli ison ja mahtavan Martin ja urraavan Urhon välissä, ja kun Martti teki likkeen istuen, Raikulla oli selvästi vähän epävarma olo. En mennyt kauas ja palkkasin muutaman kerran, joten pysyi ihan hyvin. Toisella kerralla Marttikin makasi ja Raiku oli selvästi rentoutuneempi, kolmisen minuuttia enkä palkannut mutta seisoin vähän normaalia lähempänä. Hyvä harjoitus, aika vähän se on ollut rivissä ihan outojen koirien kanssa. Kolmannella kierroksella Raikulle tehtiin häiriöharkkaa: sen piti pysyä perusasennossa vaikka ihmiset sen ympärillä kutsuivat sitä leikkiin, antoivat käskyjä ja muuten vaan hilluivat ympäriiinsä. Pari kertaa leikkiinkutsu oli liian houkuttava ja se lähti perusasennosta, mutta muuten se skarppasi tosi hyvin ja piti kontaktia, niin häiriöherkkä koira kun on. Sitten muutama ruutu erilaisilla lähetyksillä, menivät ihan ok,  Loppuun otettiin tunnariharjoitus. Tunnariahan Raikun kansa ei ole tehty kuin silloin tälöin oman piilotuksena. Aluksi kuusi hajutonta tunnaria, joitten välisä nameja. Raiku kävi rauhallisesti syömässä namit ja tuli pois. Sitten vähän sivumpaan oman kapulan piilotus. Raiku lähti etsimään, etsiskeli ympäriinsä, kävi haistelemassa hajuttomien kapuloitten rivin eikä yrittänytkään ottaa niitä suuhunsa, löysi lopulta vähän autettuna oman ja sen sitten nappasi. Tätä jatketaan!

Treeni oli tosi kiva, parhaasa porpkoiraseurassa ja paljon uusia hyviä juttuja. Tästä taas eteenpäin :)