Hukkaharkoissa eilen. Raikun lähti etsimään alueelle, jolla oli ollut jo kaksi etsintää ennen sitä. Tämä on Raikulle hyvä tilanne, se innostuu aivan eri tavalla kuin puhtaasta alueesta, irtoaa kauas ja juoksee haistelemassa kaikki vanhat jäljet. Maalimies oli kuusikkoisessa rinteessä, johon tultiin alhaalta päin. Raiku loikki nyt jo melko syvässä lumessa ja löysi yläkautta kiertäneen maalimiehen jäljen ja sitä pitkin itse maalimiehenkin. Raiku on vahvemmin maavainuinen kuin ilmavainuinen, ehkä kesäisen jälkitreenauksen johdosta, mikä onkin hyvä. Heti kun lumet sulavat aletaan taas tehdä jälkiä  Tosin, menee siihen vielä varmaan pari kuukautta, mutta kuitenkin.

Aihkin maalimies oli samassa kuusikossa, mutta ylempänä. Tultiin toista kautta eikä Aihki saanut tuuliapuja. Se kierteli kuusikkoa kauan, haukahteli välillä turhautuneen oloisena, lähti takajälkeä purolle, tuli takaisin ja sitten eteni lumihangessa rinnettä maalimiehen luo. Joutui sekin vähän töitäkin tekemään.

Odotusajat Raiku viettää kodassa ikkunalautaan sidottuna. Siellä se on oppinut odottamaan haukkumatta vaikka on yksin. Ehkä se vähitelleen oppii hiljaisen tolppakäyttäytymisenkin.