Päivällä on liian kuuma ulkoilla, joten Raikulla alkaa iltasella pienessä päässä pyöriä levottomuus, jos illalla ei puuhata jotain. Tänään päätettiin puuhata jälkeä. Jälki tehtiin hvän havumetsään. Jäljen vanhetessa käytiin kanavalla puolitoista tuntia lenkillä. Raiku treenasi uutukaista uimataitoaan ja Aihkille keppiä heitettiin niin kauas veteen kuin sai - se ei enää onnu, mutta uiminen on varmaan kuitenkin vielä parempaa liikuntaa kuin juokseminen. Jäljestämään mennessä Raiku oli jo aika väsynyt, mikä näkyi sinä, että neljästä purkista kaksi jäi nostamatta. Muuten Raiku ajoi reippaasti ja selvitti kulmat ja mutkat, pari pientä pyörimistä, mutta nopeasti se palasi jäljelle. Esineruutu sitten oli mennä aivan hänekseen: Raiku lähti hyvin etenemään mutta pysähtyi keskelle ruutua ja tuijotti ruudun takana olevaa mäkeä: seisoi ensin hievahtamatta ja sitten ponkaisi täyteen jänislaukkaan. Karjuin uhkauksia ja se pysähtyi, tiukasti kutsumalla tuli luokse. Uusi yritys ja sama juttu, keskeltä ruutua otti täyskiihdytyksen kohti mäkeä. Huusin taas, tuli ruutuun ja tuijotti metsään. Kannustin esineille ja lopulta se voitti itsensä, palautui tehtävämaailmaan ja etsi ja toi esineen. Kaksi muutakin esinettä se sitten vielä toi ruudun etuosasta. Sitten käytiin yhdessä etsimässä vielä ruudussa olleet esineet,tästä Raiku tykkäsi. Raikun vilkkaus ja häiriöherkkyys on kyllä sen kouluttamisessa haastavinta. Se huoma kaiken ja on heti ryhtymässä mihin tahansa omaan toimeensa.

Lopuksi muutama kuvatodiste Raikun uudesta uimataidosta: