Tänään taas kylmässä ja aika pimeässäkin vähän toikoiltiin. Kylmä taisi kiusata Raikuakin kun se kehitti niin kovasti kuumuutta sisältäpäin ja hommat meni sitten vähän säheltämiseksi. Perusasennot ja askelseuraamiset onnistuivat ihan kohtalaisesti, samoin seisominen, mutta sitten Raiku alkoi kiihtyä ja sen into muuttui suuremmaksi kuin järki. Ekalla ruutuunlähetyksellä Raiku tempaisi ruutumerkin suuhunsa ja lähti juoksentelemaan ympäriinsä merkkiä heitellen. No, kun se saatiin takaisin toinen ruutu sitten onnistui, se meni sellaista kyytiä että jarrutsjäljet jäivät namipurkin eteen. Olisi pitänyt ruudusta ymmärtää että ei enää juoksuliikkeitä, mutta lähetin kuitenkin eteen punaiselle patukalle. Niinhän siinä sitten kävi, meni lujaa, otti patukan ja lähti täyttä vauhtia hevon kuuseen patukka suussaan. Kun oikein huutelin ja juoksin toiseen suuntaan se tuli takaisin, tosin ilman patukkaa (Aihkin ensimmäinen tehtävä olikin sitten vuorollaan hakea patukka - lähetin sen eteen -käskyllä ja kun se oli siellä jossain kaukana ja näytti ottavan  jotain suuhúnsa sanoin tuo, ja se tuli kovaa vauhtia suoraan sivulle. Se oli hieno liike). Sitten tehtiin loput narussa, ensin vähän noutoa. Muutaman kerran sain sen istumaan (hyppimisen lomassa) ja lelun suuhun, piti hetken ja sain otetuksi suusta. Muutaman kerran se myös otti lelun maasta ja onnistuin siitäkin palkkaamaan. Tässä voisi vähän alkaa toivoa? Lopuksi tehtiin luoksetulo joka oli hyvä, ei vilkaissutkaan kohtalaisen lähellä olevaan toiseen koiraan vaan tuli täyttä laukkaa. Vielä etsi tunnarikapulan hangesta, tämän taas hyvin keskittyneesti, otti suuhun ja luovutti seisaaltaan. Lopuksi leikittiin vetolelulla ja Raiku veti niin tosissaan että aloin jo epäillä että sen leuka menee sijoiltaan

Aihki siis aloitti kauas eteenmenolla ja patukan tuomisella. Ruutuun seuraavaksi, meni hyvin vaikka ei ollut sitä aiemmin huomannut. Toisen lähetyksen tein niin, että ruudun takana oli toinen henkilö, joka heitti pallon Aihkille kun se oli ruudussa. Kaukokäskyissä se ensin haukkui, mutta sitten yllättäen alkoi tehdä niitä oikein tarkasti ja nopeasti. Liikkestä maahan tein pallo kädessä ja sehän oli niin nopea kuin olla osaa. Mutta siis vain kun on pallo kädessä. Luoksetulo oli taas hyvä, tuli vauhdilla, pysähtyi heti ja sai taas pallonsa. Räyskää oli tällä kerralla vähemmän ja oli palkkamatta jos vähänkään äänteli. Se tekee nykyään hirveän tohkeissaan, kun harkataan oikeastaan vain kerran viikossa, mutta tekisikö se koko avoimen liikesarjan ja ilman palloa, vähän epäilen. Saattaa kuitenkin olla, että myöhemmin keväällä vielä kerran (tai kaksi) mennään kokeilemaan.

Tokon jälkeen käytiin Höytiäisen jäällä ja Aihki pitkästä aikaa leikitti Raikua oikein kunnolla. Ilmeisesti jäällä oli tylsää, ei hajuja, ei tolppia, ei keppejä, joten jotain tekemistä piti keksiä. Raiku on kyllä niin liikuttavan tohkeissaan kun Aihki sen kanssa juoksee ja painii.