Tänään mentiin Romon kodalle etsimään. Koko illan satoi kevyesti ja lämpimästi. Sateen takia Raikukin sai tänään etsiskellä maalimiehiä eikä aja jälkeä. Sen maalimies meni harjun toiselle puolelle ja me lähdettiin harjun yli. Raiku oli valtavan innoissaan, se kierteli laajoja alueita, tuli aina ilmoittautumaan ja jatkoi kiertelyä, oli välillä aika pitkäänkin näkymättömissä. Edettiin harjun toista puolta alas ja Raiku kääntyi vasemmalle, lähti kovaa vauhtia vähän pomppien juoksemaan. Sanoin etsintäpartion toiselle ihmiselle, että sillä on nyt kyllä jänis nenässä ja kutsuin sitä tulemaan toiseen suuntan etsimään. Se ei kuitenkaan tullut vaan katosi näkyvistä - ja alkoi kohta haukkua maalimiehen luona. Taas kerran sitä luuli tietävänsä maalimiehen sijainnin koiraa paremmin. Haukkumaan Raiku oli alkanut heti maalimiehelle tultuaan vaikka ohje oli että ei haukuteta. Minkäs teet - koira on opetellut etsimään ja ilmaisemaan ihan omia aikojaan.

Aihkin maalimies oli kauempana hakkuuaukealla. Sielläpäin oli ollut pari etsintää ja päätin viedä Aihkin niiden alkujälkien ohi. Aika tiukkan sai komentaa etsintäsuuntaa, mutta kyllä se onnistui. Aihkia ei sitten kyllä näkynyt kuin isommissa käänteissä, mutta pari kertaa onnistuin ohjaamaan sille haluttua suuntaa. Hakkuuaukolle tultaessa sitä ei kuitenkaan näkynyt mutta tuli jostain huutelun jälkeen. Ohjasin sitä aukealle päin ja sinne se katosi ja kohta kuului löytöhaukku.