Vaikka pakkasta oli melkein -20 astetta, mentiin raviradan parkkikselle tokoilemaan. Aloitettiin yhteisharkalla mudipoika Urhon kanssa, seurailtiin namin kanssa, tehtiin ohituksia, kierrettiin toisiamme vuoronperään ja lopulta istuttiin melkein nokat vastakkain perusasennoissa. Raiku pysyi tosi hyvin kontaktissa (vaikkakin namiavulla) eikä kertaakaan yrittänyt mitään sopimatonta. Hyvä! Näitä lisää, tällaista se on tehnyt aivan liian vähän, viimeksi varmaan vuosi sitten. Paikallamakuussa oli ihan rauhallisesti kunnes puhelin soi ja vastasin siihen - silloin nousi. Mitäs sitä yksinään, jos emäntä on kontaktissa vain puhelimensa kanssa..
Omalla vuorollaan Raiku teki ensin luoksepäästävyyttä. Pari kertaa nousi ja meni vastaan, mutta kun annoin istu-käskyn vähän tiukemmin, mitään ongelmaa ei ollut. SItten pari hetsattua noutoa, tosi hyvät vauhdit mennen tullen, ja päälle erilaista kapulan ottamista ja pitämistä ja kapula suussa juoksentelua. Pari liikkeestä seisomista, ensin takapalkalla ok, sitten ilman ja vasta toinen onnistui, annoin ehkä ekan käskyn vähän ponnettomasti. Pallo kainalossa seuraamaan lähtöjä piti tehdä muutama, mutta eka oli niin hyvä etä jätettiin siihen. Ehkä tätäkin voisi kokeilla takapalkalla, ainakin seisomaanjääntiseuraamiseen lähtö oli ihan hyvä kun oli takapalkka. Vielä pallopalkattu perusasento  ja sitten lopetettiin.
AIhki humputteli vuorollaan kaukoja ja palloja, vähän seuraamista ja palloja ja jääviä ja palloja. Ja sitten palloja :)