Aihki osallistui viimeisen kerran Porokoirakerhon järjestämään poropaimennuskilpailuun Pellossa. Sen sijoitus oli 13. Ensimmäisessä aidassa se paimensi innokkaasti ja taitavasti haukkuen porot liikkeeseen, siirtäen niitä tokkana ja hakien tokasta karanneet. Se toimi innoissaan ja jossain vaiheessa joutui porojen jalkoihin. Sieltä se tuli vahingoittumattomana mutta vähän hämmennyksissään luokse, mutta jatkoi sisukkaasti hommaa ja ajoi porot toiseen aitaan. Se sai hyvät arviot aidasta (arvostelulomake on joutunut sellaiseen hyvään talteen, mistä se ei vielä ole ilmaantunut). Toisessa aidassa Aihkia ei sitten enää oikein huvittanut: se kävi ajamassa porot liikkeelle useaan kertaan, mutta ei oikein lähtenyt niiden perään - hoiti kuitenkin kaikki kirnuun. Sen "porosilmä" oli edelleen kehittynyt, se päästi aina koko tokan ohitseen ennen ajoon lähtemistä: vanhetessaan se on vain viisastunut (tässä hommassa).

Kuvia Aihkin paimennuksesta kasvattaja Kirstin webbialbumissa

Raiku ei vielä päässyt porojen sekaan. Sen ainoa kosketus oli poro, joka Vaattovaarassa tuli metsän reunasta pellon rajaan. Sen Raiku pontevasti haukkui takaisin metsään (Aihki oli juuri silloin talon toisella puolella). Raiku kuljeskeli poropaimennusalueella muuten vaan, aivan kuin kotonaan. Se olisi tehnyt tuttavuutta kaikkien muitten koirien kanssa mutta aikuisia uroksia se väisteli hyvin nöyrän näköisenä (mistä lie oppinut, että ne voivat olla vaarallisia). Se tapasi siskonsa Tomeran ja pienen alkukankeuden jälkeen ne juoksentelivat tiellä ja hangessa.

Myös Raikun emä Myy oli paikalla ja piti hyvin menneen paimennustestin jälkeen tiukkaa koulua jälkikasvulleen

Raiku tapasi myös veljensä Bennun, mutta niistä ei yhteiskuvaa saanut. Ensin ne haistelivat toisiaan jäykin jalon ja sitten räsähti - molemmat veljekset olisivat halunneet katsoa, kumpi on kampi. Ensimmäisen kerran elämässään Raiku oli aggressiivinen toiselle urokselle. Ei ole meillä enää vauvakoiraa.

Illalla kotona Raiku taisi olla vielä niin voimaantunut veljen kanssa ärisemisestä, että sen päähän tuli ajatus alkaa astua Aihkia. Ei ollut hyvä ajatus. Pitkän aikaa sen jälkeen kun Aihki oli käsketty pois Raikun kimpusta Raikuparka kiljui, itki ja vapisi. Sitten se meni mahallaan ryömien nuolemaan Aihkin naamaa. Vieläkään ei ollut tullut Raikun aika kasvatella egoaan.