Kahtena viikkona työ on vienyt perjantai-illatkin, mutta tänään päästiin taas hukkiksiin Romolle. Olosuhteet käyvät koko ajan hankalammiksi, polut pettävät alta ja hankea riittää yli polven. Puron ympäristössä lumen alla oli vettä vaikka kuinka pitkälti, taitaa olla kohtalainen tulva-alue muodostumassa. Jotain kuitenkin taas rinteen alueella yritettiin. Aihki etsi ensin kahta maalimiestään, ekä siinä nokka kauaa tuhissut. Lähempänä olleen maalimiehen ohi se ensin juoksi kauemman luo, sitten palattiin etsimään toinenkin. Raiku etsi ihan viimeisenä ja sillä oli vahingossa kolme maalimiestä. Kaksi ensimmäistä löytyi helposti polun vastakkaisilta puolilta. Kolmas olikin kodan vieressä puuvajassa, joten sitä piti etsiä paluumatkalta. Raiku tarkasteli huolellisesti kaikki vanhat piiloille johtavat jäljet, mutta aika helposti se näytti huomaavan, että hajut ovat liian vanhoja. Kun tultiin puuvajan lähelle Raiku sai hajun, pyöri ympyrää, säntäili ympäri vajaa, kävi ovellakin, mutta ei saanut hajun lähdettä paikannetuksi. Se siirtyi vähän kauemmas ja kiipesi noin kolmimetrisen harvennushakkuiden seurauksena syntyneen puupinon päälle. Sieltä se tarkkaili maisemaa ja haukahteli. Ei löytynyt. Tuli pois ja lähti kiertämään polun toisella puolella oleva noin kuusi metriä korkeaa ja kymmenen pitkää puupinoa, ja yhtäkkiä se oli sen päällä, yritti etsiä pinon päällä olevan lumen alta ja venytteli kaulaansa eri suuntiin. Kutsuin sen sieltä alas (ja alastulo oli aika hurjan näköistä) ja otin pari askelta kohti vajaa. Raiku meni vajan nurkalle ja alkoi haukkua, täällä jossain se on. Lopulta maalimies vähän raotti ovea ja sitten löytyi. Oli se polleeta. Mutta sinnikkäästi se etsi, yhtään ei herpaantunut tai alkanut puuhata muita. Ei edes häiriintynyt kippurassa nauraneelle yleisölleen :)