Täläkin viikolla on vähän puuhailtu vaikka onkin jäänyt kirjaamatta. Tiistaina tottisteltiin raunioradalla lähinnä hyppynoutoja ja A-estenoutoja. Aihki tekee niitä vähän laiskasti niinkuin enenkin, vähän sinnepäin opetettuna. Raikun kanssa nämä noudot menivät oikein iloisesti. Hyppynouto oli lennokas ja nopea, täydellinen ellei oteta huomioon, että lähdössä piti pidätellä pannasta ja palautus vauhdista. Myös A-estenoudot olivat nopeita eikä tarvinnut mitään apuja, alkuja ja loppuja lukuun ottamatta. Vähän seuraamista ja jääviä, iha nok. AIhki seurasi piitkään ja ihan kympillä. Kun sen saa sille aaltopituudelle, sen seuraaminen on todella hyvää. Siis silloin kun sen saa sile aaltopituudelle.

Keskiviikkona oliRaikun agility. Taas oli tosi monimutkainen rata. Alun hypyt käännöksineen menivät hienosti, mutta mutkaputkeen se on jonkun mörköjutun kehittänyt, ei millään meinaa mennä ja sitten loppuratakin oli vähän sitä sun tätä. Tähän pitäisi panostaa, jos jatkettaisiin. Keppien idea sille vähän alkaa valjeta.

Torstaiaamuna vähän tokoiltiin ojanvarren nurmikentällä. Raiku teki taas ihan reipasta seuraamista, hyvää luoksetuloa ja jääviä. Aihkin kanssa seuraamista ja kaukoja, jotka ovat viime aikoina taas onnistuneetkin. Mitään varmuutta niissä ei kuitenkaan ole, joten Aihkin kokeet jääkööt.

Perjantaina hukkailtiin laavulla. Raikun maalimies oli kauemmalla hakkuuaukolla, jonne kierretiin linjan kautta. PItkin linjaa se haisteli niitä näitä ja hakkuaukean reunalla meinasi alkaa myyrästää. Ilma ei juurikaan liikkunut mutta kun annoin sille suuntaa ja jäin itse paikoilleni se lähti etenemään ison rintessä olevan aukon alalaitaa, sieltä ylöspäin (tämän tiesi risujen ryskestä). Maalimiestä se oli hetken kierrellyt paikantaen ja reipaasti se haukkui.. Aihki etsi laavun takana ja jälleen maalimies oli ihan eri suunnalla kuin minne olin yritänyt ohjeista. Aihki saikin sitten tehdä vähän enemmän töitä, eikä sitä juuri näkynytkään ennen kuin pääsin haukun ohjaamana maalimiehen luo.